MANIC MONDAY

Noniin, maanantai on täällä taas. Masentavamman siitä tekee se, että minun ei edes pitäisi olla töissä. Mutta täällä jahdataan tavoitteita, jotka ovat syksyn tultua ja lasten sairastelun alettua tällä kertaa päässeet vähän karkaamaan. Noh, toivottavasti tämä maanantai on sen arvoinen ja muutaman viikon päästä palkkapussi kiittää bonuksesta! Pienen osan siitä voisi ehkä käyttää vaikka uusiin valkoisiin Consseihin vanhojen sanottua lopulta sopimuksensa irti (jep, se on sukka mikä tuolta rakosesta pilkistää ;)

Puuhailin eilen keittiöntuolien kimpussa myöhään iltaan - lopputuloksena yksi valmis tuoli. Huh! Homman laajuus pääsi yllättämään. Mutta kivalta se näyttää! Ei

Missään nimessä ammattimaiselta, mutta ajatellen, että nykyisessä kuosissaan tuolit kelpaavat lähinnä roskalavalle olen very happy. En kyllä tiedä, että miten ihmeessä ehdimme saada ne valmiiksi esikoisen synttäreille, joita siis juhlitaan ensi lauantaina. Projektit on hyvä aloittaa ajoissa on minulle ajoittain tuntematon käsite... Ehkä sen tähden joudummekin ajoittain turvautumaan lapsityövoimaan ;)

Muuten olen synttäreiden suhteen hyvässä vaiheessa. Kaikki tilpehöörit on hankittuna ja eilen askartelin kakun koristeet. Check. Ja printtasin templaatin (tuo ei varmaankaan ollut suomenkielinen sana, mutta antaa olla) pieniä aarrearkkuja varten - hyvä alku sekin, puolirasti siitäkin hyvästä ;) Onneksi perjantai on vapaa! Jospa sitä sitten heittäytyisi tuolien kimppuun oikein hampaat irvessä?

(Nämä koristeet näpertelin ihan omin kätösin, tosin lapsityövoima oli jälleen valjastettuna puoliksi apuun esikoisen viihdyttäessä nuorimmaista duplojen parissa, sillä oli huomattavasti näppärämpää, että Omppu tuhosi isoveljen rakentamia torneja kuin että pirullisesti hihittäen repi alas äidin vaivalla tuhertamia kirjaimia - moninkertainen lisääntyminen alkaa lopulta antaa jotain hyötyä takaisin ;)

Mikä siinä onkin, että nämä maanantait pääsevät aina yllättämään? Viikonloppuna piti ehtiä ja tehdä vaikka mitä ja sitten se onkin jo ohitse... Toisaalta taas tavoite on sekin, ja ehkä monia muita tärkeämpi, että arjen kanssa taistoon käy hyväntuulinen ja levännyt perhe. Kummasti sitä nytkin hymyilyttää, kun katsoo näitä kännykkäkuvia tomerista ja nauravista lapsukaisista viikonlopun puuhissa. Kuten esim. keskimmäisestä, joka tärkeänä halusi kuvan omasta "disain ängli böötsistä" (oma design on siis kultainen väri, of course), jonka sai poskeaan koristamaan.

Kirpeän syksyistä viikkoa! Loppuun vielä päivän asu.

Vähän boheemimpaa tänään. Savannahin sifonkinen jakku on aika hauska minusta!

P.S. Jos sinä nyt muistelet minun lauantaina luvanneen jäsennellympiä ajatuksia, niin vetoan siihen, että lupasin niitä eiliselle. Hah! Tänään pidätän siis täydet oikeudet tähän sillisalaattiin, jota tarjoilin teille puhtaasti Manic Monday-hengessä ;)