google-site-verification: googlea4d8d2b970e9e981.html
Näytetään tekstit, joissa on tunniste fiilistelyä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste fiilistelyä. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. lokakuuta 2014

SKATEBOARD BIRTHDAY PARTY

Viime viikolla meillä juhlittiin 8 -vuotiasta. Ja voi kuulkaa - oli aivan erilaiset tunnelmat kuin viime vuonna ! Täytyy sanoa, että koulun vaihtaminen oli aivan absoluuttisen oikea päätös! Kouluvuosihan eskaloitui oman lapsemme osalta erään toisen lapsen jatkuvan kiusaamisen, härnäämisen ja jopa väkivallan kohteena olemiseen. Monien syiden (ja sattumienkin) myötä päädyimme lopulta hakemaan lapselle paikkaa Steinerkoulusta ja voin sanoa, että alun skeptisyydestä huolimatta oli päätös mitä loistavin! Nyt meillä on onnellinen lapsi, joka saapuu koulusta iloisena, yhä täynnä energiaa loppupäivän askareisiin ja luokka täynnä mukavia kavereita, joiden vanhemmat ovat sitoutuneita ja omistautuneita lastensa koulu-uriin ja luokan yhteishengen ylläpitämiseen opettajan ohella.

Mutta siis niihin synttäreihin, jotka olivat siis aivan mielettömän hauskat ja onnistuneet! Järjestimme synttärit Messilän bmx-parkissa, johon pyysin etukäteen Retkikunnan luvan. Alue on mukava ja rauhallinen, joten muksut saivat mennä ilman häiriöitä ja nauttia ulkoilmasta. Pojan toiveesta paikalla oli Sinne Storen Jami pitämässä tunnin mittaisen skeittikoulun. Tämä oli lapsille upea kokemus ja sai vanhemmiltakin paljon kiitosta. Kaikki pääsivät kokeilemaan oman tasonsa mukaisesti (joukossa oli niin ensimmäistä kertaa skeittilaudalla seisovia kuin muutaman vuoden harrastaneita). Jamille opettajana supersuuret kiitokset ja lämpimät suositukset!













Tarjottavat olivat ulkoilmasynttärihenkeen mahdollisimman helppoja, mutta maistuvia. Miehen pitämä hodariständi oli jymymenestys ja useampi lapsista kävi santsaamassa vielä toisenkin hodarin. Selvästi ulkona ja liikkuessa ruoka maistui! Juomana oli aikuisille kahvia (ilahduttavan monet vanhemmat jäivät paikan päälle ja kaikilla oli oikein mukava, rento meininki) ja lapsille Petit St. Louisista ostamiamme lähdevesiä Support Your Local -henkeen. Jälkimmäiset olivat jättihitti ja loppuivatkin megakysynnän vuoksi kesken :D

Sipsit olivat näppärästi, joskaan ei kovin ekologisesti, tarjolla pahvimukeissa, jolloin jokaisen oli helppo ottaa oma annoksensa tarjoilupöydästä mukaansa.

"Vaihtorenkaat" aka suklaadonitsit koristekuorrutuksella olivat lapsista aivan mahtavia! 

Lähipiirissä oli vain kaasugrillejä lainattavaksi, mutta erittäin palvelualtis Claes Ohlsonin myyjä kävi kaivamassa meille kertakäyttögrillin varaston perukoilta, jotta saatiin hodarit paistettua al fresco ;)



Koristeluissa toistui sama "Vans-henkisyys", jonka insta-seuraajat ainakin näkivät jo kutsuissa. Väreinä olivat pojan valinnan mukaan turkoosi, musta ja valkoinen. Mies teki kuvanmuokkausohjelmalla Vans-tyyliset logot, joiden alkuperäiseen ideaan törmäsin Pinterestissä ja tulostimme niistä tarroja, joita oli helppo sitten liimata vieraiden kiitos-pussukoihin sekä seuraavan päivän juhlien juomapulloihin sekä kuppikakkukoristeisiin. Kavereille annettaviin yllätyspussukoihin (joiden sisällä oli mielikuvituksettomasti tarroja, karkkia ja tikkareita :P ) löysin sopivan - jälleen kerran - Vans-tyylisen lahjapaperin Tigerista. Siitä sitten askartelin itse kapeita lahjapussukoita - tosi näppärää, nopeaa ja edullista! Pussien suut kiinni mustalla juuttinarulla ja naruihin vielä laput, joissa jo kutsuista tutut logotarrat. Lopputulos oli mielestäni todella kiva!



Juhlan kruunasi miehen vanha long board, joka toimitti virkaansa vieraskirjana ja ainutlaatuisena muistona mahtavista kemuista :)



Jo kotimatkalla poitsu esitti toiveen, että ensi vuonna juhlittaisiin jälleen kerran ulkona. Alustavasti mietimme jonkinlaista "metsä tehtävärasti-laavu synttäri" -hässäkkää :) Niin rentoa ja mukavaa oli juhlia ulkona, missä lapset saivat juosta ja touhuta sielunsa kyllyydestä ja itse sai vain seurata sitä hauskuutta ja tarjoilla ruokaa ja juomaa niitä tarvitseville :D



Lopussa alkoi jo valo loppua, mutta saimme sentään vielä yhteisräpsyn minusta ja pojista (Omppunen vietti illan mummilassa spesiaali-huomiosta nauttien sen sijaan, että olisi telonut itsensä vauhdilla viilettävien lasten jalkoihin ;) ).

Kiitos kaikille kemuihin osallistuneille!

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

CHOO CHOO PHOTOSHOOT

Heipähei kamuset! Täällä ollaan vähän sairasteltu, mutta nyt kevätaurinko lämmittää, sairastelut ovat toivottavasti takana ja jaksaa taas täälläkin aktivoitua (oikeasti muutama aivan horror-viikko, kun sairastettiin vatsatautia, influenssaa, flunssaa ja jälkikeuhkotautia putkeen).

Näin alkajaisiksi ajattelin piristää teitä ihan vain Lumo Photographyn uusimmilla kuvilla (tai enhän mä tiedä, piristävätkö ne teitä, mutta itse ainakin innostuin keväisestä auringonpaisteesta). Käytiin nimittäin tänään Jeren kanssa kuvaamassa Omppusen kaksivuotiskuvat synttäriteemaan sopivasti vanhalla junavarikolla. Kuvaushomma kulkee tällä hetkellä hienosti, töitä tulee tasaista tahtia ja yhteistyö on hioutunut siihen pisteeseen, että molemmat ymmärtävät muutamasta sanasta, mitä toinen haluaa. Jälkikin alkaa olla sen mukaista. Vai mitä sanotte? Ai että miten sitä voikaan olla innoissaan siitä, kun näkee miten ne omat visiot toteutuvat ja se yhteistyö sujuu saumattomasti! Ihan pieni lapsi karkkikaupassa -fiilis :D




















Kaikki kuvat ©Lumo Photography

Kiva, että olette jaksaneet käydä kurkkimassa hiljaisuudesta huolimatta - lupaan olla taas enemmän linjoilla! Huomenna vähän muuta päivitystä ja ylihuomenna kuvia ja juttua kuvissa keikistelevän pikkukundin synttärikemuista, joita juhlittiin viime viikolla.

Rentouttavaa sunnuntai-iltaa!

maanantai 23. joulukuuta 2013

HAPPY HOLIDAYS!

Tuntuuko jostain toisestakin siltä, että joulukuun päivät ottavat suorastaan kiihdytysajot näin aattoa kohden? Minusta ainakin tuntuu juuri siltä! Tai sitten täytyy vain todeta, että aikataulutus ei ole paras puoleni ;) Mutta nyt alkaa kaikki olla kutakuinkin ready, bataattilaatikko on valmistumassa, valkosuklaamoussella täytetty jouluhalko odottaa kuorrutusta vaille jääkaapissa, kuusi on koristeltu ja kaunis, piparkakkutalo on koristeltu ja sen jälkeen erään pienen vikkelän otuksen toimesta koristeistaan riisuttu, lahjat ovat melkein paketoitu (aaton aaton parasta puuhaa on viimeisten lahjojen paketointi, tottakai) ja koti tuoksuu kuusipuulle ja hyasinteille. Joulu on todella ovella!




Tänä vuonna kaikki läheisimmät kokoontuvat meille, mikä on aivan ihanaa! Anoppi, omat vanhempani, siskoni puolisoineen ja pikkuveli mahdollisesti koirineen - kaikki saman pöydän ääressä. Jokainen kokkluailee jotain ja joulumenu on ehkä lähtenyt vähän lapasesta, tai riippuu tietysti siitä, minkälaiseen runsauden sarveen on tottunut :D Tämän joulun menu sisältää ainakin

graavilohta
mätiä, smetanaa ja sipulisilppua
punajuuripateeta
viikuna-mozzarellasalaattia
kinkkua
rosollia


kalkkunan rintafileetä ja glögikastiketta
bataattilaatikkoa
imellettyä perunalaatikkoa
lanttulaatikkoa
porkkanalaatikkoa
maksalaatikkoa

Buche de Noel eli jouluhalko
luumukakkua
juustoja ja tyrnihilloa


Odotettavissa on siis järkyttävä ähky, takuuvarmasti. Mutta aatto ei ole aatto ellei siihen sisälly ylensyöntiä - lahjoista en niin välitä ;)



Tänä jouluna tuntuu, että olen suorastaan kipeän kiitollinen kaikesta. Jotenkin tänä vuonna kaikki on ihanan tasaista, ei suurempia järkytyksiä, menetyksiä, elämän muutoksia - ja pitkästä aikaa omassa kodissa. Vaikka aina välillä sitä tuntuukin, että elämä potkii päähän, niin on sitä vain todettava, että kyllä sitä on saanut aika suurella kauhalla sitten kuitenkin. Erityisesti tämän tiedostus on lisääntynyt, kun olen tässä pari päivää lukenut Lumon hyväntekeväisyysjoulukamppikseen tulleita kirjeitä perheiltä, joista yhdelle (ja toivottavasti tulevaisuudessa monelle muulle) annamme joululahjaksi ilmaisen perhekuvauksen. Miten monta haavoittunutta ihmistä, väärin mennyttä elämää ja julmaa kohtaloa... Tarinoita, joissa joulu ei ole taianomainen juhla, vaan julmaa ivaa, joka naljailee kaikelle sille, joka itseltä on viety. Muutamia kyyneliä on siis vuodatettu sen äärellä, mutta myös imetty uutta voimaa omaan elämään sekä vahvaa uskoa siihen, että pienikin teko (vaikka sitten se perhekuvaus) voi olla yhden ihmisen unelman täyttymys ja se, että antaa pyytettömästi jollekin toiselle tuo aina tuplasti takaisin.




Rakkaus, ilo, huumori, onnellisuus, maistuvuus, yllätyksellisyys, herkullisuus, ihmetys, rauhallisuus ja ennen kaikkea kiitollisuus. Siinä meidän joulun teemat. Näistä jokaista toivon isolla kauhalla myös teille!

Hyvää joulua!

perjantai 6. joulukuuta 2013

JOULUKUUN 4., 5. JA 6. - KIIRE, YLIOPPILAS JA TYTTÖJEN MATKA

Huh, onpas loppuviikko pitänyt kiirettä! Pikkuveli sai eilen lakkinsa. Kävimme Jeren kanssa kuvaamassa tuoreen ylioppilaan hyisessä satamassa, mutta lopputuloksen puolesta oli se kyllä sen kaiken palelemisen arvoista!





Tänään sitten jätän miehen lasten kanssa kotiin ja suunnistan pikkusiskoni kanssa Britteinsaarille. Tai oikeammin siskon kone laskeutuu jo kohtapuoliin, kun taas omani lähtee vasta iltapäivällä. Itsenäisyyspäivää juhlistammekin sitten Manchesterissa asuvien suomalaisten yhteiskekkereissä. Viikonloppuun tulee kuulumaan niin joulushoppailua kuin vaellus Lake Districtilläkin. Maanantaina pääsen sitten ylpeänä todistamaan siskon valmistujaisjuhlia, kun hän valmistuu maisteriksi University of Manchesterin Law Schoolista. Tiistai-iltana lennämme sitten takaisin kotiin. Olen innoissani, mutta samalla myös täydessä paniikissa - en ole vielä koskaan ollut lapsista ja miehestä erossa näin pitkää aikaa (call me a chicken, mutta minulla ei vain ole ikinä ollut varsinaista tarvetta siihen). Lisäksi pelkään lentämistä.

Muttamutta, nyt täytyy mennä tarkistamaan matkalaukun sisältö vielä kolmannen kerran, että kaikki romppeet juhlavaatteista vaellusvaatteisin ovat todellakin mukana. Toivottavasti ehdin postailla jotain pientä myös paikan päällä!

Ihanaa itsenäisyyspäivää teille!

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

SUNDAY LOVE

Joskus sunnuntait ovat kuin kuvakirjasta.

Lähikauppa-Lidlistä löysin välimaasto-amarylliksia. Not bad.

Aamukooma taltutetaan kahvilla, mutta neulomusten kaveriksi valitsen aina teen...

Tästä unelmanpehmoisesta merinovillalangasta valmistuvat ainakin yhdet villapöksyt, yksi kypärämyssy sekä mahdollisesti lapaset.



Villapöksyt in the making - niihin tulee keltaiset resorit.

Sateenkaarikaulahuivi pienimmälle?

Puistoon ja satamaan.


Omppu päätti, että aasit olivatkin poroja. Vain pukki puuttui...

Donkey ride.


Mitä olisi ulkoilu pirteässä pikkupakkasessa ilman kermavaahtokaakaota?


Vielä katsomaan laivoja ja sitten kierros luontopolulle...
Metsässä oli jo talvi...
Luke pienokainen ;)



Omppupomppu-viliskantti jähmettyneenä tuijottamaan jälleen yhtä huurteista puunrunkoa :D


Tuijotuskisa otos XXV

Nopulla on mietintämyssy päässään patsaan perimmäisestä tarkoituksesta ja antamasta viestistä...

Yksi patsaista - jotenkin nämä betonimöhkäleet olivat vieläkin vaikuttavampia huurteisen metsän keskellä...

Jos saisin valita, saisimme jokaisena sunnuntaina miehen kanssa loikoilla kainalokkain sängyssä ekstrapuolituntisen, kun isoveljet ovat ottaneet pienimmän viereensä sohvalle vilttien alle katsomaan Disney-leffaa, saisin aamupalan jälkeen neuloa rauhassa hyvää teetä hörppien miehen leikkiessä lasten kanssa, päivällä suuntaisimme jonnekin kivaa paikkaan kävelylle - kauniissa auringonpaisteesa, tottakai, minä saisin aina olla prinsessa, jota kolme rohkeaa ritaria pelastavat ja kuiskailisimme miehen kanssa toistemme korviin siirapinmakeita rakkauden tunnustuksia ritareiden punoessa jälleen yhtä pelastusoperaatiotaan. Illalla takassa palaisi tuli ja kaikki olisivat onnellisia.

(Noniin, lapsiperheen realiteetit huomioon ottaen tämä ei toki läheskään aina toteudu. Mutta silloin, kun se käy toteen, jaksaa sen voimin taas aika monta katastrofaalisen aikaista herätystä, lasten tappelua ja isin ja äidin välistä eripuraa).

Rentouttavaa sunnuntai-iltaa!

Suositut tekstit