CITY LIFE - OUR STYLE

Vaikka me hakeudummekin lasten kanssa luontoon liikkumaan aina kun vain mahdollista, niin vastapainoksi viihdymme kyllä täällä kaupungissakin. Minusta on ihanaa laittaa vähän kivempaa (lasten mukaan "kaupunkivaatetta" ;) päälle ja lähteä vähän shoppailemaan - mikä meidän tapauksessamme tietää yleensä kirpputorikierrosta :D Eilen kävimme shoppaamassa pienten poikien kanssa vähän juttusia isoveljen synttäreille ja tänään kävimme perhetapahtumassa paikallisella nuorisoseurantalolla ihmettelemässä mm. sirkusta ja paloautoja sekä kirpputorikierroksella etsimässä tuoleja ja taidetta - löytämättä kumpaakaan. Jälkimmäisestä oli vähän sapettunut olo. Mutta toisaalta taas olen viime aikoina tehnyt niin hyviä löytöjä, että sietäähän sitä välillä olla epäonninenkin... Tai ei ;)

Kotiovelta astuessa olemme heti tämän oman pienen kaupunkimme ytimessä ja kyllä se vaan on niin mahtavaa, kun kaupungille lähteminen on niin megasuperhelppoa. Ei mitään autoon pakkaamista ja parkkipaikan etsintää - ainoastaan pienin vaunuihin/rattaisiin ja menoksi!

Sain sähköpostin, jossa pyydettiin entisestä blogista tuttuja asukuvia poikien pukeutumisesta, joten tämä postaus on nyt pyhitetty niille :) Hope you like it!

Nopulla yllä Little House of Commonsin parka, Name Itin tähtipipo, Burberryn kaulahuivi, second hand farkut, joiden merkistä ei niin tietoa ja Bisgaardin "maiharit".

Little House of Commons on uusin rakkauteni lastenvaaterintamalla. Isompien poikien tyyli on just niin sitä! Tosin järkytys seurasi heti samantien, kun merkin löysin - vaikuttaisi siltä, että Nelly ei enää myy lastenvaatteita ja Little House of Commons oli juurikin heidän oma merkkinsä. Byyh! Yleisesti ottaen ostan lastenvaatteita uutena aika vähän, pienimmälle vähiten ja isoimmille eniten. Johtuen täysin tarjonnasta - käytettynä on vaikeampi löytää vaatetta vanhemmille pojille. Samasta syystä olen merkkien suhteen aika kaikkiruokainen, mutta ne uudet vaatteet, joita ostan, ostan yleensä aina samoilta valmistajilta: PO.P, Lindex, me&i, Pomp de Lux taitavat olla suosituimpien kärki.

Ainakin aiemmassa blogissani kertoilin pitkät pätkät lasteni tyylistä. Hah, joku voi nyt ajatella, että voi tuota sekopäätä, mutta mulle on tärkeätä, että lapseni saavat ilmentää vaatteillaan omaa persoonallisuuttaan ja omaa makuaan. He osallistuvat paljon omiin vaatehankintoihinsa ikänsä mahdollistamalla tavalla ja täytyy sanoa, että yhä vähemmän ja vähemmän niitä huteja noilta isommilta tulee. Ikinä en ole kieltänyt heitä ostamasta mitään, mutta ohjannut kyllä ja esim. tarjonnut muutamaa vaihtoehtoa, josta valita mieleisensä. Joskus miulta kysyttiin, että miten saan pidettyä lapseni erossa Spidermaneistä ja McQueeneistä. Vastaus on, etten pidäkään. En edes yritä. Mielestäni nämä ovat lasten pukeutumisessa yhtä tärkeitä kuin esim. tietynlaisen laukun omistaminen aikuiselle. Omat lapseni vaan tietävät tarkkaan, että Spidermanit ja McQueenit kuuluvat kotiin/päiväkotiin - aivan kuten äitikään ei lähde kaupungille sydänkuosipöksyissään, eivät hekään haikaile Spidermanit rinnuksissa kylille ja toreille ;) Nämä ovat asioita, joita itse opin jo pienenä ja jotka koen tärkeänä opettaa omille lapsilleni.

Keskimmäiseni on varsin värikäs persoona. Hän rakastaa kirkkaita värejä - ne tekevät hänet iloiseksi, joten niitä hänellä myös saa olla. Sen lisäksi hän rakastaa pillihousuja. Hänestä löysät housut ovat epämukavat. Go figure. Värejä ja kapeita lahkeita siis. Niin ja kuoseja. Poikanen rakastaa retrohtavia printtejä ja näitä tykkään sitten yhdistää klassisempiin vaatekappaleisiin esim. eilen pojalla oli takin alla PO.P:n värikäs autopaita ja sen kanssa beige vaarinneuletakki. Hänellä on hyvin tarkka maku ja vaatteet ovat joko täysin "typeriä" tai aivan "supermageita". Nyt poitsu on onnessaan noista vaaleista superpehmeistä ja joustavista pillifarkuista, jotka kävelivät vastaan viime kirpparireissulla 3e hintaan :)

Kaupunkikiertelyn jälkeen on kiva viipyillä hetki omalla sisäpihalla leikkimässä. Ompun eilispäivän asuna oli Hunterin saappaat, Benettonin second hand farkut ja veljiltä perittynä Benettonin tikkitakki, Tommy Hilfigerin kaulahuivi ja PO.P:n myssy.

Omppupomppunen on sitten se meidän vauva. Häntä tulee puettua varsin sillisalaattimaisesti. Välillä hyvin klassisesti ja välillä hyvin räiskyviin vaatteisiin. Siis siihen, mistä äiti kulloinkin tykkää - itsehän olen täysin jakomielitautinen lastenvaatteiden suhteen ja tykkään niin klassisesta kuin retrostakin. Ja kaikesta siltä väliltä ;) Lappuhaalareille ja suloisille myssyille mulla on erityinen soft spot. Mielestäni niissä tuo pieni söpöliini on jotenkin entistäkin söpöisempi.

Ai oonks mä hei muru?

Tämän päivän asuna mulla: housut Zara, neule Savannah, nilkkurit Nly, huivi Mulberry, takki H&M, Ompulla: farkkuhaalarit Petit Bateau, kengät Enfant, huivi Pomp de Lux, tikkitakki Benetton ja pipo jonkun oma tekemä (ei siis itse tehty, vaan kirpparilta löydetty suloisuus)

Eilen kävin ostamassa syksyksi uuden huulipunan. Halusin viininpunaista, mutten missään nimessä siniseen/lilaan vivahtavaa. Inglotista löytyi täydellinen sävy, joka oli sopivasti syvää tummaa viiniä, mutta kuitenkin sellainen lämmin, hieman ruskeaan vivahtava. Jes!

Mussu ja sen ylipitkä otsis, äiti ja sen ylipitkä juurikasvu. Jepjep.

Se, että minä pyrin vähentämään ja järkevöittämään omaa kulutustani ja välttämään uuden ostamista ei siis missään nimessä ole vähentänyt intoani lasten pukemiseen. Oikeastaan päinvastoin; se on ehkä haastanut vielä lisää ja tehnyt heidän tyyleistään entistäkin persoonallisempia. Toki edessä on varmasti haasteita nyt esikoisen aloitettua koulun ja selvästi tulleen tietoisemmaksi siitä, mikä on cool ja mikä ei siinä viitekehyksessä, jonka koulu ja kaverit muodostavat. Toisaalta taas luotan ja uskon, että suurin osa arvoista tulee kuitenkin kotoa ja että hän luo itselleen oman, vahvan tyylin, jonka ei tarvitse olla valokuvakopio kavereiden tyylistä. 

Carhartin pipon mä kuitenkin lupasin sille ostaa ;)

Nopu oli tänään puettuna PO.P:n pillihousuihin, Benettonin tikkitakkiin, H&M:n huiviin, PO.P:n lätsään ja Bisgaardin kenkiin. Tässä kuvassa huivi vähän repsottaa, mutta all in all tämä oli yksi mun lemppariluukeista pitkään aikaan ja poika sai niin paljon kehuja vastaantulevilta (naisilta), että oli lopulta aivan hämillään "tyhmistä tytöistä, yök!" :D

Parasta mielestäni on kuitenkin se, että niin paljon kuin nämä citybeibet tykkäävätkin siitä, että vedetään ne kivat kuteet päälle ja lähdetään vähän pörräämään keskustaan, niin vieläkin mieluummin ne vetävät lenkkarit jalkaan ja juosta viipottavat pihalle leikkimään - tai metsäpoluille juoksemaan. Minulle tärkeä osa tyyliä ja persoonallisuutta on se, että sitä ei ota liian vakavasti. Ja että välillä voi relata.

Balanssi kaikessa ja molempi parempi, eikös?

Noniin, tämä oli vaihteeksi tällaista ajatusten oksentamista ja jos jossain punainen lanka oli, niin neuloin sen jo sinisen, keltaisen ja vihreän joukkoon :D Että semmoista täällä tänään... Huomenna ehkä jo vähän ajatuksia kasassa ;) 

Rentouttavaa lauantai-iltaa! Minä hipsin nyt takkatulen ääreen ja korkkaan yhden Happy Joen...