Ei, en ole pudonnut pallon pinnalta. Meillä on vain vietetty syyslomaa. Huh, oli kyllä enemmän kiirettä kuin arkena koskaan! Mutta sellaista hyvää kiirettä. Kyläileviä ystäviä, miehen 30 -vuotisjuhlajärjestelyjä, miniloma Tukholmaan, päivän irtiotto miehen kanssa kahdestaan Tallinnassa, kaikenmoista mukavaa touhua ja puuhaa.
Lasten suosikiksi jäi tietysti laivareissu Tukholmaan. Risteilyjä kohtaan minulla oli ennen ensimmäistä reissuamme erittäin vaikea henkinen asennevamma. Ensimmäinen reissu oli kuitenkin täysi suksee: lapsilla oli hauskaa ja me vanhemmat saimme rentoutua heidän ilonsa kautta sekä nauttia hyvästä ruuasta ja Tukholman tunnelmasta. Toki, jos meillä olisi lapset, jotka eivät olisi innosta pähkinöinä osallistumassa jokaiseen hibbaloon ja bibbaloon, jota laivalla oli tarjota ja vinkuisivat hyttiin klo: 19 kesken vanhempiensa nauttiman moniruokalajisen illallisen, olisivat asetelmat olleet hyvin erilaiset. No any-o-how ekan reissun jälkeen olin valmis pyörtämään aiemmat asenteeni ja pitämään katseen avoinna tulevillekin reissuille.
Lähdimme reissuun hyvissä ajoin, ilma oli täydellinen pieneen turistikiertelyyn Helsingissä (sillä sitähän me nykyisin olemme, vaikka kuvassa pojat poseeraavatkin vihkikirkkomme portailla).
Menomatkalla saimme nauttia upeasta auringonlaskusta merellä. Uskaltauduimme myös buffethelvettiin, joka ei loppupeleissä niin helvetillinen ollutkaan. Lihoin n. 3kg ja viiden lautasellisen verran ;)
Edellisellä reissulla olimme Siljalla, mutta nyt tällä kertaa annoimme punavalkoisen laivan kyyditä meidät perille. Ehdottomasti pidin enemmän Viking Linen sataman sijainnista! Tykkäämme itse reissussa kävellä mahdollisimman paljon - siinä pääsee aistimaan sitä paikkaa ja tunnelmaa aivan eri tavalla - joten sijainti aivan vanhan kaupungin läheisyydessä oli ehdoton plussa. Harmiksemme sää ei tälläkään kertaa meitä hellinyt (viime kerralla -20 astetta pakkasta), mutta onneksi olimme pakanneet muksuille vedenpitävät takit mukaan ja kunnon sade alkoi vasta iltapäivällä.
Tässä nähdään heppapatsas - Omppu on aivan hulluna hevosiin :)
Ensimmäisenä listaltamme oli Junibacken, joka jäi viimeksi remontin vuoksi välistä. Olin ennen matkalle lähtöä kuullut tuttavilta kokemuksia siitä, että heidän lapsensa eivät ylihinnoitellusta kohteesta juurikaan mitään irti saaneet. Oma kokemuksemme oli positiivinen, joskin tähän vaikutti varmasti se, että olemme lukeneet iltasaduksi Vaahteramäen Eemelin, Katto Kassisen, Ronja Ryövärintyttären sekä Pepin, ainoa lapsille uppo-outo hahmo oli Marikki, mutta muut hahmot heräsivät heille henkiin ja pojat pitivät etenkin satujunasta hirmuisesti.
Ruotsalaiset yrittävät omia muumit ;)
"Leikkialueita" oli Junibackenissa useampi ja isommissakin pojissa ne herättivät ihastusta ja innostusta, mutta pienin oli aivan haltioissaan päästessään tutkimaan kaikkea värikästä ja jännittävää!
Satujunassa Omppu koki parhaimmaksi olla tiukasti tutti suussa...
"Koppolikoppoli".
Tällä sillalla kuljettiin viimeksi helmikuussa 2012. Oli hassua ajatella, että silloin Omppulainen oli tiukasti masussa - tosin lähtökuopissa jo, sillä syntyi tasan kahden viikon kuluttua.
Vaunumuoti vaikutti Tukholmassa muuttuneen radikaalisti, kun viimeksi käydessämme katukuvaa värittivät Bugaboot toisensa perään, niin nyt tukholmalaiset äidit ja isit lykkivät Emmaljungia - eikä mitään pienipyöräisiä ja moderneja, vaan isoja ja järeitä Classiceja ja Mondialeja. Mielenkiintoinen ilmiö...
Kuninkaanlinnaan saavuimme juuri sopivasti seuraamaan vahdin vaihtoa. Varsinainen kierros jäi meiltä välistä, sillä kohteeseen ei saanut ottaa rattaita ja me olimme unohtaneet kantorepun kotiin eikä vilkkaan taaperon kantelu ympäri museota ja linnaa tuntunut meidän tai muiden kannalta kovin miellyttävältä vaihtoehdolta...
Kotiin palasimme tyytyväisinä, kassit täynnä asianmukaisia tax free -ostoksia ja mieli virkeänä huvituksista. Kiva reissu!
Tyytyväinen risteilijä valmiina valloittamaan Luonnontieteellistä museota, yksi vähän väsyneempi matkalainen ja kolmas vielä kaiken jäljiltä niin energinen, että paahtoi edellä sellaista vauhtia, etteivät kamera ja äiti pysyneet kannoilla...
Mukavaista viikkoa kaikille!