COME DINE WITH ME

Ruokailutila-projekti alkaa olla valmis. Vielä pitäisi saada kattoon porattua koukku, että valaisimen saisi oikeaan kohtaan keskelle pöytää. Toivon myös löytäväni kokomustien tuolien tilalle jotkin toiset tuolit, jotta nuo mustat (joita on neljä), saisi kaikki keittiön arkiruokapöydän ääreen. Päätyihin olisi kiva saada tuolit myöskin, mutta sellaiset, jotka otettaisiin käyttöön vain silloin, kun vieraita on enemmän. Lisäksi en ole vielä täysin päättänyt mieltäni tuon tammisen pöydän kohtalon suhteen - jotta maalatakko se valkoiseksi vai nej.

Ystävältä neilikkakimppua ja lounasta vastaan saaduissa mustissa tuoleissa oli alunperin valkoiset nahkapäällysteet, jotka olivat lopulta niin huonokuntoiset, että revimme ne pois, hioimme tuolit ja iskimme Bloomin ebenmustan vahan päälle. Lopputulos ei ole ammattimainen, mutta ei sentään satu silmiin kuitenkaan ;) Wieniläistuolit ja pinnatuolit ovat kirpputorilöytöjä.

Senkki vaihtoi paikkaansa vastakkaiselle seinustalle ruokapöydän tieltä, mutta etsinee vielä sitä lopullista sijoituspaikkaansa. Voi olla, että se onkin tuon nurkassa vilahtavan sivupöydän paikalle juuri bueno. Pitää vielä vähän pyöritellä. Tosin pyöritellä on ehkä turhan kevyt termi, sillä 30-luvun funkissenkki ei todellakaan ole mikään köykäinen Ikea-kaluste :P

Olen viimeaikoina ihastunut savijuttusiin. Isompi juttunen on kirpparilöytö, pienempi TineK:n.

Valosta innostuneena halusin kuvailla olohuoneessa enemmänkin, mutta totesin sen sittenkin huonoksi ideaksi. Kuvista tuli ylivalottuneita ja lisäksi kirkas auringonpaiste paljasti yksityiskohtia, joiden olisi mieluummin suonut jäävän piiloon. Kuvaleikki: bongaa yksi tai useampi alla olevista kuvista.

Nappailin poitsun viime viikonloppuisesta viidakkoasetelmasta vielä kuosissa olevat neilikat ja tein niistä pieniä asetelmia pikkumaljakoihin ympäri asuntoa (mikä on muuten todella näppärä tapa kierrättää kukka-asetelmat - pitkäkestoisemmille lajikkeille saa aina lisää aikaa, kun irroittaa ne muutoin nuupahtaneesta asetelmasta ja nappaa reilusti varresta pois). Olivat mielestäni kauniita kuin karamellit.

Mutta nyt teetauko on ohitse ja jatkan makuuhuoneen järjestelyä (jonne siirtyi olohuoneesta yksi nojatuoli ja siten pisti järjestyksen uusiksi), yllättäen suurin ongelma makuuhuoneessa onkin sen koko - kun tilaa on paljon (n. 20 neliötä) on jotenkin sellaisen pehmoisen ja viihtyisän pesän luominen paljon hankalampaa. Ja kun minä olen vielä sisustajana sellainen, etten ikinä onnistu ensimmäisellä kerralla, vaan monen yrityksen kautta (jos sittenkään), niin tuohon saa upotettua tovin jos toisenkin. Sen suhteen palaan asiaan ehkäpä huomenna. Tai ensi kuussa. Ei sitä koskaan tiedä ;)


Aurinkoista lauantaita!