Kylläpä päivään on mahtunut paljon! Normaalia arkea lasten kanssa, järkyttävä tilanne, jossa jouduin todistamaan mopopojan törmäystä auton kanssa, jännittävää ja inspiroivaa, kun katsoin lastani, joka sai vakkarifloristimme opastuksessa luoda oman viidakkofantasiakukka-asetelmansa Indiana Jones synttäreilleen, perussettiä, kun juoksin kauppalistan kanssa ympäri kaupunkia ostamaan "vielä yhtä unohtunutta", kinastelua pikkuveljen kanssa, juoruilua pikkusiskon kanssa, päiväkahvittelua kahdestaan äidin kanssa, keskimmäinen känkkäränkässä, nuorimmainen demolition-vaihde päällä. Ja toisaalta kaikki niin ihanaa ja aurinkokin paistoi.
Mutta kuitenkin, yllättävän paljon se vaikuttaa, kun sattuu ensimmäisenä paikalle onnettomuustilanteessa ja näkee lapsen (koska ihan lapsihan se 15 -vuotias on) tuskissa ja kivuissa. Sokerina kakun päälle oma lapseni käveli juuri sillä hetkellä portista ulos ja jollain kummallisella tavalla sai kavereineen käsityksen, että se oli oma isi, joka oli jäänyt auton alle. Huhhuh. Pieni polo oli ihan paniikissa ja iltapäivä meni sitten puhelinpalaveeratessa ja väärinkäsitysten oikomisessa, kun sana loukkaantuneesta isistä oli kiirinyt lasten mukana kotiin...
Pitkä päivä.
Huomasin onneksi, että meillä oli yksi pikkupullo liian vähän huomisia synttärijuomia varten ja pitihän asia korjata, joten tyhjensin yhden luomu Happy Joen ja katsoin Naisten Paratiisin Areenasta ;) Nyt villasukat jalkaan (isotäti lähetti juuri paketillisen uusia vastaneulottuja ja voi niin lämpöisiä) ja peiton alle kirja kainalossa...
Huomenna vauhti jatkuu. Klo: 13 kodin valtaa 12kpl pääasiassa ekaluokkalaista poikaa. Kaikki on aikalailla kasassa. Luulen kuitenkin, että tapani mukaan onnistun saamaan jonkin aikataulukatastrofin vielä huomiseksi aikaiseksi ;)
Nighty Night!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suositut tekstit
-
Mä lupaan otsikossa paljon. "Melkein maailman parhaat". Mutta nää on vaan niin hyviä. Oikeasti sitä ruokaa, josta kaapii viimeisen...
-
Kouluruokailu, niin hieno instituutio kuin se onkin, on pilannut monta herkkuruokaa. Yksi näistä on takuuvarmasti kaalilaatikko. Itselläni o...
-
Perjantaina saimme iloksemme lukea pikkuveljeni nimen syksyn ylioppilaiden joukosta. Jännitysnäytelmä jatkui aivan viime metreille saakka. K...
-
Kahden viikon päästä startataan Lappiin. Tarkoitus olisi vaeltaa Luosto-Pyhä, 4 yötä ja sellaiset 35km. Pikkuhiljaa alkaa jännitys hiipiä va...
-
Viikonloppuna meillä vallitsi hyvin harvinainen olotila. Olimme kaksilapsinen perhe - näin ainakin varmasti jokaisen vastaantulijan silmissä...
-
Kesälomalla suuntasimme 10 päiväksi aurinkoiseen Kataloniaan. Alunperin olimme suunnitelleet kaupunkilomaa, mutta keskimmäinen esitti kevä...
-
Vegeresepteistä on toivottu säännöllistä postausta, joten päätin pyhittää torstait viikon vegeille. Linssikeitto on lasteni rakastama lemppa...
-
Millainen on täydellinen perhekuva? Sellainen, jossa perhe posaaraa valkoista taustaa vastan, pepsodentit vielä suupielissä vaahdoten, ...
-
Ei ole mikään salaisuus, että olen aivan hulluna kasvispihveihin. Parhaimmillaan niissa yhdistyvät ravintorikkaat ainesosat ja erittäin herk...
-
Olen vahvasti sitä mieltä, että aina ajoittain uusi alku on paikallaan. Välillä elämä muuttuu radikaalisti ja on aika ottaa esiin tyhjä sivu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti