Loman loppu, arjen alku

Mikä lomassa on parasta? Se, että voi mennä juuri niin paljon tai juuri niin vähän kuin haluaa. Meidän loppulomamme oli ihan täydellinen, kotona oloa, maaseutumatkailua, mökkeilyä. Ja tapasin mä muutaman bloggarinkin lounastelun merkeissä, mutta me ei taideta olla kunnon bloggareita, kun ei kenelläkään ollut kameraa mukana ;) Tuli siis tehtyä kaikkea, mistä tuli hyvä olo. Tarkoitus oli tehdä vielä viikonloppuna minivaellus, mutta se nyt jäi... Ei liikaa tekemistä. Katsotaan myöhemmin, onhan tässä vielä aikaa ennen kunnon syyskelejä.

Omppu on kova poika tekemään hiekkakakkuja. Perhepuisto on lomamust!

Maaseutumatkailimme Suomen vanhimpaan kartanomuseoon (joka kesäinen traditio jo omasta lapsuudesta), paikka on käymisen arvoinen pelkästään kahvilan vuoksi: vanhat astiat ja pitsiliinat sekä vanhojen reseptien mukaan tehdyt silmiä ja makuhermoja hivelevät herkut <3

Omppu-parka on sairastanut lomalla jälleen sitkeää silmätulehdusta, eilen kyynelkanavat sondeerattiin toistamiseen, joten toivotaan, että tällä kertaa tepsii!

Ja sitten mökkeiltiin. Ompusta oli jännittävää kulkea kottikärryillä polttopuukuorman päällä siltaa pitkin mökiltä saunasaareen. Ja sitten piti tietysti itse työntää kärryjä - kun päättäväisyyttä oli tarpeeksi, niin liikahtivathan ne ;)

Käytiin marjassa - tosin poikien tuokkoset oli nopeasti tyhjennetty parempiin suihin.

Pikkuveljet tykkäsivät polskia matalassa päässä - isoveli hyppiä laiturilta.

Puille on kasvanut jalat.

Pommi, sivuhyppy, mahapläts, keikaus - mitä näitä nyt oli. Veteen pääsee monella tavalla.

Välipalaksi köyhiä ritareita vadelmakermalla.

Illalliseksi itse loimutettua lohta.

Nyt, kun viimeisetkin lomat on lomailtu, on hyvä keskittyä syksyyn. Meidän elokuumme on tänä vuonna normaalia jännittävämpi. Esikoinen aloittaa koulun ja pienemmät menevät päiväkotiin. Äitiä jännittää ja lapset ottavat asian lungisti. Näin päin se kai onkin hyvä...


Loistavaa lauantaita!