google-site-verification: googlea4d8d2b970e9e981.html

maanantai 16. syyskuuta 2013

PÄIVÄLLISPÖYDÄN PIRISTYSRUISKE

"Kuinka meni koulussa?"
"Hyvin."
"Oliko päiväkodissa tänään hauskaa?"
"Oli."
"Älä kaada sitä maitolasia."
"Luke potkaisi mua pöydän alla!"
"Se oli vahinko!"
"Varo nyt sitä maitolasia!"
"Oliko kenelläkään mitään jännää tänään?"
"No voi hemmetti se maito!"
"Se oli vahinko..."

Pitkän päivän jälkeen ruokapöytäkeskustelut tuntuvat toistavan samaa kaavaa. Nyt päätin ottaa uudet keinot käyttöön. Meillä kaivattiin päivälliskeskusteluihin piristystä. Jotain, mikä veisi väsyneet isit, äidit ja lapset pois siitä hermoja kiristelevästä asetelmasta, jossa tanssitaan ei:n ympärillä, tyrkytetään vielä yhtä lusikallista ja väistellään päivänkulkua sivuavia kysymyksiä.


Ratkaisu: family conversation jar.

Kuulostaa kornilta. Kuulostaa tyypillisen amerikkalaiselta. Eivätkö vanhemmat osaa keskustella lastensa kanssa ilman apua?


Laitoin ennakkoluulot syrjään ja meillä se toimi. Ensimmäinen kerta oli hitti! Lapsilla oli superhauskaa, kukaan ei kiukunnut, kaikki söivät lautasensa tyhjäksi, yksikään lasi ei kaadunnut lattialle ja kaikilla oli hymy huulilla.

Kysymyksiä laitoin purkkiin hyvin laidasta laitaan. Hauskoja, kuten "Minkä supervoiman haluaisit?". Helppoja, kuten "Mikä on hauskinta koulussa/päiväkodissa?". Ja ajattelemaan haastavia, kuten "Mitä muuttaisit perheessämme, jos voisit?". Sekä rohkaisevia/itsetuntoa kohottavia, kuten "Missä veljesi on erityisen hyvä?".

Ja vaikka meillä jutellaan pitkät pätkät päivittäin ja erityisen syvällisesti yleensä iltaisin, kun lapset peitellään nukkumaan, niin harvoin sitä on tullut esille, minne he lentäisivät, jos yllättäen osaisivatkin lentää tai millä tavalla he omasta näkökulmastaan muistuttavat isiä tai äitiä. Ja huomasimme, miten lapset nauttivat, kun olivat keskipisteenä, mutta pääsivätkin vastaamaan kysymyksiin, jotka heistä olivat oikeasti kiinnostavia - kuka pieni poika ei palaisi halusta päästä pohtimaan, mikä supervoima olisi itsestä se kaikkein paras? Ja heistä tärkeä osa hauskuudesta oli kuunnella myös isin ja äidin vastaukset kysymyksiin, vaikka lasten mielestä äidin valitsema supervoima tylsä olikin ;)


Loistava idea ja toteutuskin megahelppo - kysymyksiä paperille (itse käytin Tigerista ostamiani värikkäitä askartelupapereita), leikkaus suikaleiksi, taittelu kiinni ja paperit lasipurkkiin. Ei mitään tarvetta tehdä asiasta sen monimutkaisempaa, vaikka voisihan purkkia koristella yhdellä jos toisella tapaa. Omasta mielestäni se näytti oikein kivalta noinkin.

Mukavaa viikkoa! Ja jos päädytte tekemään omat purkkinne, niin tulkaahan raportoimaan kokemuksista!

6 kommenttia:

  1. Kiva idea. Täytyypä kokeilla ja laajentaa konseptia esim automatkoille, kun silloin tulee helposti juuri riitoja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, meillä kun ei autoa ole, niin eipä tullut tuollainen mieleenkään :D Toimii kyllä varmasti!

      Poista
  2. Vaikka joku tosiaan voi pitää tätä liioiteltuna tai amerikkalaishömpötyksenä, mun mielestä tää on loistoidea. Automatkat tulivat myös mulle mieleen. Varmasti jokainen oppisi uusia asioita perheenjäsenistään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että muutkin näkevät amerikkalaishömpötyksen läpi loistavan potentiaalin ;)

      Poista
  3. Voi että et usko kuinka sopivaan saumaan tämä tuli... Oli juuri nimittäin taas tyypillinen päivällinen! Ihmeellisen haastavaa on joskus saada nää keskustelut pyörimään muutenkin kuin kielloilla ja komennoilla. Laitamme kokeiluun <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ovat teillä yhtä iso hitti kuin meillä! :)

      Poista

Suositut tekstit