Poikien huoneessa pikkuesineet ovat alkaneet löytää paikkaansa. Lapin tuliaisina huoneeseen tuli kelopuun oksa, josta roikkuu Flenstedin siilimobile.
Pinnasänky kertoo tarinaa eräästä lapsesta, joka tykkäsi järsiä sängyn reunoja... |
Pikkusiilit seuraavat kiltisti äitisiiliä... |
Vielä on mietinnässä, laitanko Luken valitsemat "elämänohjeet" kehyksiin vai vaihdanko teipit nätimpiin... |
Iltasatukirjat. Mummin vanhoja Pekka Töpöhäntöjä. Ja korttipidike, johon keskimmäinen iski silmänsä ja johon halusi kauneimman synttärikorttinsa esille. |
Itse en ole pehmolelufani, mutta keskimmäinen on. Siinä on tärkeät kaverit rivissä: Piki Pok, Nalle, Luka-Oliver Pong, Mikki ja Feng Fong. Vähän itämaisvaikutteista tuo lapseni nimimaku, vois sanoa. |
Seuraavaksi haluaisin saada meidän sängynpäätynä toimivan ikkunalaudan esineistön toimimaan... Nyt siinä on vain kasa kuvia ja kirjoja. Mutta haaveena on, että se olisi samanaikaisesti nätti.
//When decorating I prefer the little details that make something interesting (or uninteresting). For our new apartment this is a developing process. The boys' room is in the best shape and it added some when our boys collected a branch from our hike in Lapland that is now hanging from the wall with a Flensted mobile twangling at the end. In my opinion one can't just go out and buy all these little items at once but these items are collected as life is lived. When something is too treasured/interesting/charming/pretty to be kept hidden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti