Mutta täydellinen päivä se oli. Ja olen hurjan tyytyväinen, että 22 -vuotias minä oli suunnitellut häitään jo vuosikaudet, sillä onnekseni en vielä joudu pudistelemaan päätäni valinnoilleni. Ehkä sekin päivä tulee vielä...
Hääpäivänä (ja toki mielellään useamminkin ;) on hyvä pysähtyä ja katsoa sitä vierellään seisovaa puolisoa niiden samojen ruusunpunaisten lasien läpi kuin tuona erityisenä päivänä vuosia aiemmin. Koska välillä tekee hyvää unohtaa se kaikki, mitä niiden vuosien aikana on toisesta oppinut ja kihertää kuin vastarakastunut pölvästi. Itse ainakin koen, että vuodet ovat tuoneet suhteeseemme vakautta ja aivan erilaista syvyyttä, mutta ehdottomasti kolikolla on myös kääntöpuolensa ja vanhemmuus, parisuhde ja muut velvoitteet = rakkaussuhde toiseen jää välillä taustalle. Ja vaikka me yritämmekin irroittaa niitä yhteisiä hetkiä arjen keskellä, niin hääpäivänä se on aina erilaista. Silloin muistellaan juuri sitä päivää ja palataan ajassa vuosia taaksepäin.
Mieheni muisti minua hääpäivänämme sitaatilla:
"A wedding anniversary is the celebration of love, trust, partnership, tolerance and tenacity. The order varies for any given year."
Miten totta se onkaan! Ja ehkä tuon tiedostaminen kantaa myös vuosien läpi. Toivottavasti niitä on edessä vielä monta!
Muutama kuvamuisto kuuden vuoden takaa. Kaikki kuvat Nina Dodd.
Koska hunnussa ja puvussa oli paljon pitsiä, halusin kimpusta aivan simppelin. Pelkkää kallaa ja silkkinauhaa. |
Piiitkä pitsihuntu oli haaveeni. Huntu saatiin tilattua helsinkiläisen morsiusliikkeen kautta Espanjasta. Puku oli ihan tavallisesta mallistosta, mutta pääntie alteroitiin mieleisekseni. |
Meillä oli kai jonkinlainen meri/rantateema, mikä ei kuitenkaan ilmennyt juuri muista kuin näistä sangoista, koristeena olleista rantakivistä ja hääkarkeista. |
Rakkain hääkuvani, taustalla vihkikirkko. |
Hääkarkit: Guylianin simpukkasuklaita pilttipurkeissa :D |
Häävieraiden elämänohjeita... Näitä lukiessa on vuodatettu kyyneleitä ja melkein pissitty housuun naurusta. |
Pöydät oli nimikoitu niissä istuvien vieraiden mukaan. Tämä oli "vanhempien" pöytä. |
Pöytien kukka-asetelmat olivat simppeleitä: Ikean maljakoiden pohjalla (Kreikan lomalta selkäväärällä raahattuja) rantakiviä, pinnalla kellumassa suuret Avalanche-ruusun kukinnot. |
<3 |
Tämä vauva on ensi viikon koululainen, kuvan pikkupoika high schoolilainen. Miten aika juokseekaan... |
Päivä täynnä ainutlaatuisia hetkiä. |
Rakkauden täyteistä viikkoa kaikille! Me suunnistamme tänään muutamaksi päiväksi mökille nauttimaan helteistä ja mahtavista uimakeleistä, kunnes palaamme takaisin kaupunkiin valmistautumaan esikoisen koulun aloitukseen. (Kai on luvallista, että äidille on jo muuttanut perhosparvi vatsaan? Epäilen, että kunhan viikonloppu saapuu, häätää lepakkolauma ne ulos ja muuttaa niiden sijalle...)
//On Sunday we celebrated our 6th wedding anniversary. Cannot believe how time flies! A wedding anniversary atleast should be a time to reflect the past years and look at one's spouse through the same eyes as years before. For sometimes family life and other responsibilities take from the relationship you have with the love of your life and it does good to any relationship to remember why you fell in love the first place and act as giggly and stupid and head over heels as you did all those years ago...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti